Ruokaa ja muita hupeja rengasmatkan varrella

Ajeltiin tänään aamusta alkaen mökiltä Poriin (45 km). Vietiin äidille uusia perunoita suoraan maasta ja jätettiin kuopus (pahnanpohjimmainen) hoitoon isosiskolleen ja koira samaten. Koira oli jouduttu miltei samoin tein viemään seuraavaan hoitopaikkaan (seuraavalle sisarukselle), koska kissa oli aikonut näyttää vähän kaapin paikkaa sille.

Porista jatkettiin yhden pysähdyksen taktiikalla Espooseen (220 km). Lakisääteinen pissatauko pidettiin Karkkilassa, jossa juotiin sämpyläkahvit. Viimeviikkoisten sottapytty-huoltoasemien jäljiltä astelin sisään Karkkilan ABC:lle pelonsekaisin tuntein, mutta pelkoni osoittautui aiheettomaksi. Sämpylä ei ollut kivikova (kuten viimeviikkoinen munkki), kärpäsiä ei pörrännyt ympärillämme eikä ympäristö ollut muutenkaan sottainen.

Jotkut kukat olivat kestäneet kesän paremmin kuin toiset...

Espoosta jatkettiin Tuusulaan (35 km) viemään puhtaita mattoja kotiin ja hakemaan pyörää yhdelle lapselle (nuorelle aikuiselle). Milloin tuota jälkikasvua lakkaa sanomasta lapsiksi? Ainahan ne on lapsia. Olen ollut läsnä tilanteessa, jossa lähes 100-vuotias rouva sanoi n. 80-vuotiaalle pojalleen, että laita pipo päähän, kun tämä lähti ulos ovesta. Eli ihan lähivuosina lapset eivät tule pääsemään lapsen asemastaan :)

Tuusulassa katsoimme ansainneemme lounaan noutopöydästä ja niinpä kurvasimme Sulan alueen Siam Bangkok -thairavintolaan. Ehdimme juuri lounasaikaan paikalle. Alkukeitto ei ollut ihan mieleistäni. Sen liemessä maistui kala ja se oli kuitenkin kanakeittoa - pieni ristiriita makunystyröilleni. Se oli myös hieman liian maustettua makuuni - sai päänahan kihelmöimään (kumma ilmiö). Pääruoka oli hyvää kuten ennenkin siellä käydessämme.

Siitä oli mukava jatkaa matkaa kohti mökkiä - Porin kautta jälleen (240 + 45 km).

Forssan autokeitaalla ruoka oli mukavasti laskeutunut, joten siellä saattoi pysähtyä munkkikahville. Ruuallako ei saa leikkiä... vähän piti kuitenkin näköaloja tiirailla munkkirinkilän läpi.

Aamun hommat tehtiin siis päinvastaisessa järjestyksessä. Paitsi, että kuopus jätettiin yökylään esikoiselle ja pyörä jätettiin pois kyydistä Annankadulla. Kairilan kulmilla kierreltiin vielä pikkuteitä ja morjesteltiin naapureille. Niinhän täällä maalla on tapana.

Mökille päästyä matkaa oli kertynyt yhteensä 585 km + hupiajelut.  isäntä loihti vielä illalliseksi taivaallisen hyviä kermaperunoita ja sen kanssa possua, sieniä ja kasviksia grillissä. Sitten voikin mennä yöpuulle! Oli pitkä päivä ja sisälsi monenlaista pohdintaa, mutta pohdinnat jatkuvat huomenna. Nyt hyvää yötä kaikille!