Tämä viikonloppu on ollut minun! Perjantaina miehen kotiuduttua töistä lähdin viikonlopun viettoon kohti Poria isommalla autolla. Teini vielä lähtiessäni vaiteloi, miksen voi mennä omalla autollani ja jättää kotoväelle isompaa. Edellisenä päivänä isäntä oli joutunut vähän rengasta täyttelemään, kun ajotietokone oli herjannut rengaspaineista. Noh, nelisenkymmentä kilometria pääsin ajamaan ja sitten auto ryhtyi valittamaan rengaspaineista. Niinhän se oli sitten palattava takaisin ja vaihdettava autoa. Vähän otti siis lujille tämä matkaan pääsy, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin!Lauantai aamuna nukuin pitkään ja lounasaikaan suuntasin Kankaanpäähän aamiaiselle. Kylä oli hiljainen toisin kuin toripäivisin, joten myös kahvilat olivatkin pettymyksekseni kiinni. Onneksi Hesburger pelasti päiväni, joka alkoi sen myötä lämpimällä kanasalaatilla. Ei muuten ollut hullumpaa!
Saatuani masun täyteen pyörin hetken Kankaanpää cityssä napaten joitakin Pokemoneja ja pyörähtäen parissa kaupassa. Kankaanpään jälkeen arvoin hetken lankakaupan, Reposaaren ja Porin keskustan välillä. Lankakauppa sai jäädä ja jatkoin päivääni keskustaan ihan liikkeiden sulkemisajan vuoksi. Porissa tuli käytyä useammassa putiikissa ja vähän huvittuneenakin totesin shoppailevani vaapaapäviänäni lapsille vaatteita yms. Taukopaikaksi valikoitui laadustaan taattu Coffee House - suklaakakku ja latte (lähes vakio).
Keskustasta jatkoin matkaa Reposaareen meren äärelle. Tarkoituksena oli pyydystää muutamat Pokemonit ja haistella merta. Niinpä istuskelin melko pitkään takarannalla ihastellen isoa joutsenparvea. Ylväänä ne lipuivat aalloilla. Aurinko lämmitti kallioita, joten siellä oli mukava nauttia lämpimästä syksystä ja kutimista, jotka kulkevat lähes aina mukanani. Samalla katselin kallioihin raapustettuja kirjoituksia. Ketkähän olivat HS & LS, jotka olivat vuonna 1946 piirtäneet sydämen kallioon. Onkohan liitto kestänyt yhtä kauan kuin kiveen kirjoitetut kirjaimet?
Parhaat kalliot mielestäni löytyvät takarannan Junnilan puoleisesta päästä. Samalla sitten sain kuvattua muutenkin Junnilan maamerkkeijä.
Löytyipä reissulla niitä pokemonejakin mm. himoittu Pikachu.
Kierrettyäni Reposaaren, suuntasin Mäntyluotoon ja Kalloon. Meri on sellainen elementti, joka kiehtoo minua loputttomasti. Sitä ei väsy tuijottamaan.
Päivän kääntyessä iltaan sain tyttärestä seuraa ja kävimme yhdessä pizzalla Junus kebab-housessa. Pizza siellä oli todella hyvää. Suosittelen! Tämän jälkeen oli vuorossa enää myöhäinen leffanäytös Promenadikeskuksessa Bridget Jones's baby.
Tänään oli hyvä päivä!
